- Sijoituksissa volatiliteetti tarkoittaa muutoksia omaisuuserän tai markkinoiden hinnassa – erityisesti mitattuna tavanomaiseen käyttäytymiseen tai vertailuarvoon nähden.
- Volatiliteetti ilmaistaan usein prosentteina: Jos osake sijoittuu 10 %:iin, se tarkoittaa, että sillä on potentiaalia joko voittaa tai menettää 10 %:a kokonaisarvostaan. Mitä korkeampi luku on, sitä epävakaampi osake on.
- Vaikka volatiliteetti ei ole sama asia kuin riski, epävakaita omaisuuseriä pidetään usein riskialttiimpina, koska niiden kehitys ei ole yhtä hyvin ennakoitavissa.
- Lisää tarinoita löydät Insiderin sijoitusviitekirjastosta.
Jos mietit sijoituksia, yksi termi, jota olet todennäköisesti kuullut heiteltävän paljon, on ”volatiliteetti”.
Finanssimaailmassa volatiliteetti kuvaa taipumusta nopeisiin, arvaamattomiin muutoksiin. Rahoitusmarkkinoihin sovellettuna määritelmä ei ole juurikaan erilainen – vain hieman teknisempi.
Markkinoiden volatiliteetti määritellään tilastolliseksi mittariksi osakkeen (tai muun omaisuuserän) poikkeamista asetetusta vertailuarvosta tai sen omasta keskimääräisestä kehityksestä. Vapaasti käännettynä se tarkoittaa sitä, kuinka todennäköistä on, että osakkeen tai muun rahoitusvarallisuuden hinnassa tapahtuu äkillinen heilahtelu tai suuri muutos.
Ei ole yllättävää, että volatiliteettia pidetään usein sijoitusten riskin edustajana, jolloin matala volatiliteetti merkitsee turvallisuutta ja myönteisiä tuloksia ja korkea volatiliteetti vaaraa ja kielteisiä seurauksia.
Ajattele sitä kuin polkupyörällä ajamista. Sinulle ei koskaan taata turvallista kyytiä, kun nouset kyytiin. Pienet satunnaiset heilahdukset ovat tyypillinen osa matkaa ja yleensä ne lentävät ohi huomaamatta. Mutta jos yhtäkkiä heilahdat leveäksi väistääksesi estettä, kurssia on vaikeampi korjata, mikä lisää todennäköisyyttä, että menetät tasapainosi ja kaadut.
Joillakin poluilla on vähemmän mutkia kuin toisilla. Arvioimalla minkä tahansa polun riskiä – ja kartoittamalla sen hiuksia raastavammat mutkat – arvioimme ja mittaamme volatiliteettia.
Ja mikä vielä tärkeämpää, volatiliteetin ymmärtäminen voi auttaa sinua tekemään päätöksiä siitä, milloin, minne ja miten sijoitat.
Volatiliteetin tyypit
Markkinoiden volatiliteettia on kahdenlaista:
- Historiallinen volatiliteetti, joka tekee havaintoja katsomalla taaksepäin
- Implisiittinen volatiliteetti, joka tekee ennusteita katsomalla eteenpäin
Historiallinen volatiliteetti (HV) käsittelee nimensä mukaisesti menneisyyttä. Se löydetään tarkkailemalla arvopaperin kehitystä aiemmalla, määrätyllä aikavälillä ja toteamalla, kuinka paljon sen hinta on poikennut omasta keskiarvostaan.
Jos historiallinen volatiliteetti nousee, on syytä varovaisuuteen, sillä se voi viitata siihen, että kohde-etuutena olevalle arvopaperille tapahtuu tai on tapahtumassa jotain. Jos se laskee, se tarkoittaa, että asiat ovat palaamassa normaaliksi ja vakiintumassa.
Implisiittinen volatiliteetti (IV) eli tuleva volatiliteetti on monimutkaisempi. Se on ennuste omaisuuserän tulevasta toiminnasta, joka perustuu sen optiohintoihin. (Nopea muistutus: optio on sopimus, joka antaa ostajalle oikeuden, mutta ei velvollisuutta, ostaa tai myydä kohde-etuus tiettyyn hintaan tiettynä päivänä tai ennen tiettyä päivämäärää.)
HV ja IV ilmaistaan molemmat prosentteina ja keskihajontana (+/-). Jos sanotaan, että XYZ-osakkeen keskihajonta on 10 %, se tarkoittaa, että se voi joko voittaa tai menettää 10 % kokonaisarvostaan. Mitä suurempi tämä luku on, sitä volatiliteetti on.
Miten volatiliteettia ennustetaan?
Implisiittinen volatiliteetti ottaa huomioon viisi mittaria – option markkinahinnan, kohde-etuuden hinnan (spot-hinta), toteutushinnan, voimassaolon päättymiseen kuluvan ajan ja riskittömän koron – ja liittää ne kaavaan (ks. alla). Tämän jälkeen selvitetään implisiittinen volatiliteetti, joka kertoo, kuinka paljon kyseisen osakkeen arvon ennustetaan vaihtelevan tulevaisuudessa.
Esitettäkö, että sinulla on kaksi samanhintaista osaketta ja haet niille myynti- ja osto-optiot (vastaavasti myydä ja ostaa), joilla on sama aika vanhentumiseen. Voit odottaa näkeväsi samanlaisia myynti- ja ostohintoja. Kun näin ei ole, silloin IV:stä tulee tekijä: Osakkeilla, joiden optiot ovat kalliimpia, on myös suurempi implisiittinen volatiliteetti.
Black-Sholesin malli
Yllä kuvattu IV-yhtälö tunnetaan Black-Sholesin kaavana, matemaattisena mallina, joka on suunniteltu optioiden hinnoitteluun osakemarkkinoilla. Se näyttää tältä:
Ei ole välttämätöntä, että ymmärrät kaavan kaikki osatekijät voidaksesi ymmärtää implisiittisen volatiliteetin käsitteen, mutta kuuden ratkaisevan osatekijän aseman huomioiminen voi olla hyödyllistä. Kauempana vasemmalla C tarkoittaa osto-option hintaa, normaalijakauma (N), spot-hinta (St), toteutushinta (K), riskitön korko (r) ja eräpäivään kuluva aika (t) ovat yhtäsuuruusmerkin oikealla puolella, ja implisiittinen volatiliteetti (σ tai sigma) on haudattu kaavojen d1 ja d2 sisään. (Tämän vuoksi sen löytämiseksi on tehtävä takaperoinen ratkaisu, sillä edellä oleva yhtälö ratkaisee C:n.)
CBOE:n volatiliteetti-indeksi
Makroanalyyttisemmän katsauksen volatiliteettiin rahoitusalan ammattilaiset kääntyvät CBOE:n volatiliteetti-indeksin (VIX) puoleen. Chicagon optiopörssin (Chicago Board Options Exchange) luomaa indeksiä kutsutaan yleisesti osakemarkkinoiden ”pelkomittariksi”, koska se tarjoaa tilannekuvan markkinoiden volatiliteettia koskevista ennusteista seuraavien 30 päivän ajalta (joka sitten annualisoidaan, jotta saadaan ennustekokonaisuus seuraaville 12 kuukaudelle).
VIX tekee tämän tarkastelemalla myynti- ja osto-optioiden hintoja S&P 500:ssa, vertailuindeksissä, jota käytetään usein edustamaan markkinoita kokonaisuudessaan. Nämä luvut painotetaan, keskiarvoistetaan ja ajetaan kaavan läpi, joka ilmaisee ennusteen paitsi siitä, mitä saattaa olla edessä, myös siitä, kuinka luottavaisia sijoittajat ovat.
Kun VIX nousee, volatiliteetti nousee, ja usein markkinat alkavat horjua. Kun VIX on korkealla (yli 30), sitä pidetään yleensä hankalana ajankohtana sijoittaa, ja päinvastoin, kun se on matalalla. (Kun muut sijoittajat pakenevat markkinoilta, se voi tietysti merkitä hetkeä, jolloin ne, joilla on vahva vatsa, voivat hypätä mukaan ja tehdä rahaa – tästä johtuu kaupankäynti-ilmaus: ”Kun VIX-indeksi on korkealla, on aika ostaa.” )
Onko volatiliteetti sama kuin riski?
Tässä jaettujen määritelmien perusteella saatat ajatella, että volatiliteetti ja riski ovat synonyymejä. Mutta ne eivät ole.
Volatiliteetti on ennuste tulevasta kurssikehityksestä, joka käsittää sekä tappiot että voitot, kun taas riski on pelkästään tappion ennuste – ja, implikaatio on, pysyvä tappio.
Näköjään nämä kaksi liittyvät toisiinsa. Ja volatiliteetti on hyödyllinen tekijä, kun pohditaan, miten riskiä voidaan lieventää. Mutta näiden kahden sekoittaminen toisiinsa voi vakavasti haitata salkkusi tuottokykyä.
Mikä aiheuttaa volatiliteettia?
Epävarmuuden indikaattorina volatiliteetti voi käynnistyä kaikenlaisista tapahtumista. Uhkaava oikeuden päätös, yrityksen uutistiedote, vaalit, sääjärjestelmä tai jopa twiitti voivat kaikki käynnistää markkinoiden volatiliteetin jakson. Mikä tahansa äkillinen muutos minkä tahansa kohde-etuuden arvossa – tai jopa potentiaalinen muutos – aiheuttaa jonkin verran volatiliteettia kytköksissä oleville markkinoille.
Markkinoiden volatiliteetin määrittelyyn liittyy yllättävän matala rima: milloin tahansa, kun markkinat liikkuvat ylös ja alas yhden prosenttiyksikön verran tai enemmän pitkäkestoisen ajanjakson aikana, niitä pidetään teknisesti volatiileina markkinoina.
Tästä huolimatta keskimääräisen osakkeen implisiittinen volatiliteetti on noin 15 prosenttia. Ole siis varovainen aina, kun näet omaisuuserän, jonka IV-arvo on yli 20 %.
Tietysti arvot nousevat ja laskevat jatkuvasti, joten tietty määrä implisiittistä volatiliteettia on odotettavissa. Joillakin sektoreilla tämä ilmiö esiintyy kuitenkin voimakkaammin kuin toisilla. Esimerkiksi energia- ja raaka-aineosakkeiden keskihajonta oli 2010-luvulla 20,3 % ja 18,6 %. (Muista: keskiarvo on 15 %.)
Ja aina voi sattua arvaamattomia volatiliteettitapahtumia, kuten vuoden 1987 pörssiromahdus, jolloin Dow Jonesin teollisuuskeskiarvo romahti 22,6 % yhdessä ainoassa päivässä.
Rahoitustaloudellinen ote
Volatiliteetti ei ole lähtökohtaisesti huono asia.
Tradereille tai kenelle tahansa, joka on kiinnostunut hoitamaan salkkuaan hieman käytännönläheisemmin, volatiliset omaisuuserät pursuavat positiivisesti potentiaalia. Tämä johtuu siitä, että implisiittinen volatiliteetti ei kerro, mihin suuntaan osakkeen ennustetaan kehittyvän: Arvo voi yhtä todennäköisesti nousta kuin laskea, mikä tarjoaa sijoittajille mahdollisia voittoja. Jos onnistut ostamaan matalalta ja myymään korkealta, voit saada volatiliteetin käyttöösi.
Volatiliteettia kannattaa tarkkailla – vaikka se voi sopia passiivisen sijoittajan osta ja pidä -strategiaan: Jos sinulla on tarpeeksi aikaa ennen eläkkeelle jäämistä (tai mikä tahansa pitkän aikavälin tavoite onkaan), heilahtelut todennäköisesti tasoittuvat. Erittäin epävakaat omaisuuserät eivät tietenkään välttämättä sovi sijoittajalle, joka on jäämässä eläkkeelle tai nostamassa rahojaan. Tai kenelle tahansa, joka vaatii sijoituksiltaan tasaista tuloa.
Vaihtelulla ei loppujen lopuksi ole moraalisia vaikutuksia: Se on vain sijoituselämän tosiasia. Ja se on kyllä syytä toistaa: Implisiittinen volatiliteetti on vain ennuste. Kukaan ei voi nähdä tulevaisuuteen, joten kukaan ei tiedä, miten jokin omaisuuserä todellisuudessa käyttäytyy.