© Tel Avivin yliopisto
Arkeologit ovat löytäneet Israelissa sijaitsevasta Misliyan luolastosta jäännöksiä, jotka ovat peräisin ihmisestä, joka asui 177 000-194 000 vuotta sitten.
Misliyan luolan katto romahti noin 160 000 vuotta sitten ja sinetöi varhaismodernin ihmisen yläleuan luun (maxillia) ja hampaita kivityökalujen ja muiden asumuksen jäänteiden rinnalle, kertoo tutkimuksen pääkirjoittaja Israel Hershkovitz Tel Avivin yliopistosta. ”Itse luolassa ei enää koskaan asunut muita myöhempiä hominidiryhmiä, joten olemme täysin varmoja siitä, että fossiili ei ollut tunkeutuja”, Hershkovitz sanoo.
Hershkovitzin mukaan näytteen ajoittaminen ja tunnistaminen oli haastavaa. ”Se olisi voinut olla neandertalinihminen, nykyihminen, heidelbergensis tai ties mitä.”
Ryhmä teki fossiilista mikro-CT-skannauksen tehdäkseen 3D-mallin, jotta he pystyivät vertaamaan sitä leukaluihin, ”jotka olivat peräisin samankaltaisilta ajanjaksoilta eri puolilta sanaa ja eri hominidien luista”, Hershkovitz selittää.
Tutkijat ajoittivat fossiilin suoraan testaamalla kolmessa eri laboratoriossa leukaa ja sen patinaa sekä fossiilin läheltä löytynyttä poltettua piikiveä. Kaikki päivämäärät ryhmittyivät Hershkovitzin mukaan ”hyvin pienelle alueelle jonnekin 177 000-194 000 vuoden taakse”.
Christopher Bae, Havaijin yliopistossa Manoassa työskentelevä paleoantropologi, joka ei osallistunut tähän tutkimukseen, sanoo, että ”todisteet näyttävät olevan melko vankkoja sen suhteen, että kyseessä on nykyihminen”.
Katerina Douka, Saksassa sijaitsevan Max Planck Institute for the Science of Human History -instituutin arkeologian tutkija, joka ei myöskään osallistunut tutkimukseen, on vakuuttunut biologisesta analyysistä, mutta varoittaa, että ”ilman tämän luurangon isompia kappaleita on oltava varovainen sen kanssa, mitä voi sanoa”.”
Keskeinen palanen palapelissä
Afrikasta ulos -mallin teorian mukaan ihminen vaelsi Afrikasta yhtenä isona sysäyksenä noin 60 000 vuotta sitten. Misilyan luolan leuka on 177 000-194 000 vuotta vanha ja tarjoaa todisteita tämän teorian kumoamiseksi.
Löytö kuuluu monien muiden löytöjen joukkoon, jotka siirtävät ihmisen evoluution ajankohtaa taaksepäin, esimerkiksi 300 000 vuotta vanha varhaisin nykyihmisen fossiili Jebel Irhoudista Marokosta2 3, ja jotka osoittavat aikaisemman ja moninaisemman mallin ihmisen muuttoliikkeestä Afrikasta ulos, kuten äskettäinen tutkimus, joka tukee nykyihmisten läsnäoloa Aasiassa 120 000 vuotta sitten4.
Douka sanoo, että tämä löytö ”vahvistaa yhteisössä vallitsevan käsityksen, jonka mukaan Afrikasta ei ollut yhtä ainoaa aaltoa, vaan usein toistuvia laajentumisia, jotka usein epäonnistuivat”. Bae lisää: ”Uudet tiedot, kuten Misliyan luolasta ja muilta Aasian alueilta saadut todisteet, pakottavat meidät todella miettimään uudelleen monia käsityksiämme nykyihmisen alkuperästä.”
Tämä löytö yhdistää Hershkovitzin mukaan viimeaikaiset löydöt niin, että nyt ”kaikessa alkaa olla järkeä.”