Vertailtaessa joukkolainoja ja joukkolainarahastoja on useita merkittäviä tekijöitä, jotka tekevät niistä erilaisia. Tärkeintä on, että sijoittajien on viisasta huomioida joukkovelkakirjojen ja joukkovelkakirjarahastojen väliset erot, jotta he tietävät, kumpi sopii parhaiten heidän sijoitustavoitteisiinsa ja päämääriinsä.
- Joukkovelkakirjan määritelmä
- Miten joukkovelkakirjalainat toimivat
- Joukkovelkakirjarahastojen määritelmä ja miten joukkovelkakirjarahastot toimivat
- Kumpi on paras sijoituskohde – joukkovelkakirjalainat vai joukkovelkakirjarahastot?
- Joukkovelkakirjalainojen sijoitusporrastus: When Investing in Bonds and Bond Mutual Funds Makes Sense
Joukkovelkakirjan määritelmä
Joukkovelkakirjat ovat velkasitoumuksia, joita laskevat liikkeelle yhteisöt, kuten yritykset tai valtiot. Kun ostat yksittäisen joukkovelkakirjalainan, periaatteessa lainaat rahojasi yhteisölle määrätyksi ajaksi. Vastineeksi lainastasi yhteisö maksaa sinulle korkoa jakson loppuun asti (eräpäivä), jolloin saat alkuperäisen sijoituksen tai lainan määrän (pääoman).
Obligaatiotyypit luokitellaan niiden liikkeeseenlaskijan mukaan. Tällaisia yhteisöjä ovat esimerkiksi yritykset, julkisessa omistuksessa olevat yleishyödylliset laitokset sekä osavaltioiden, kuntien ja liittovaltion viranomaiset.
Miten joukkovelkakirjalainat toimivat
Obligaatioiden sijoittaja pitää joukkovelkakirjalainat tyypillisesti hallussaan eräpäivään asti. Sijoittaja saa korkoa (kiinteää tuloa) tietyn ajanjakson ajan, esimerkiksi 3 kuukautta, 1 vuosi, 5 vuotta, 10 vuotta tai 20 vuotta tai kauemmin. Joukkovelkakirjalainan hinta voi vaihdella sijoittajan pitäessä joukkovelkakirjalainaa hallussaan, mutta sijoittaja voi saada 100 % alkuperäisestä sijoituksestaan (pääomasta) eräpäivänä.
Siten pääomaa ei ”menetetä” niin kauan kuin sijoittaja pitää joukkovelkakirjalainan hallussaan eräpäivään asti (ja olettaen, että liikkeeseen laskeva taho ei laiminlyö maksujaan äärimmäisten olosuhteiden, kuten konkurssin, vuoksi).
Esimerkki joukkovelkakirjalainasta toimisi jotakuinkin näin: Liikkeeseenlaskija, vaikkapa Ford Motor Companyn kaltainen yritys, tarjoaa joukkovelkakirjalainoja, jotka maksavat 7,00 prosentin korkoa 30 vuoden ajan.
Velkakirjalainasijoittaja päättää ostaa 10 000 dollarin joukkovelkakirjalainan. Hän lähettää 10 000 dollaria Fordille ja saa vastineeksi joukkovelkakirjatodistuksen. Joukkovelkakirjasijoittaja saa 7 % vuodessa (700 dollaria), joka jaetaan yleensä kahteen 6 kuukauden maksuun. Ansaittuaan 7 % vuodessa 30 vuoden ajan sijoittaja saa 10 000 dollaria takaisin.
Joukkovelkakirjarahastojen määritelmä ja miten joukkovelkakirjarahastot toimivat
Velkakirjarahastot ovat sijoitusrahastoja, jotka sijoittavat joukkovelkakirjoihin. Muiden sijoitusrahastojen tavoin joukkolainarahastot ovat kuin koreja, joissa on kymmeniä tai satoja yksittäisiä arvopapereita (tässä tapauksessa joukkolainoja). Joukkovelkakirjarahastojen rahastonhoitaja tai rahastonhoitajaryhmä tutkii korkomarkkinoilta parhaita joukkovelkakirjoja joukkovelkakirjojen sijoitusrahaston yleistavoitteen perusteella.
Obligaatiorahastot voivat pitää hallussaan CD-levyjä ja käteisvaroja. Pitkäaikainen joukkolainarahasto voi pitää hallussaan valtiolainoja (käteisvaroja) ja välitettyjä CD-levyjä, vain pienempänä prosenttiosuutena kuin lyhytaikainen rahasto.
Hallinnoija(t) ostaa ja myy sitten joukkolainoja talous- ja markkinatilanteen perusteella. Rahastonhoitajien on myös myytävä rahastoja, jotta he voivat vastata sijoittajien lunastuksiin (nostoihin). Tästä syystä joukkovelkakirjarahastojen hoitajat harvoin pitävät joukkovelkakirjoja eräpäivään asti.
Kuten aiemmin totesin, yksittäinen joukkovelkakirja ei menetä arvoaan niin kauan kuin joukkovelkakirjan liikkeeseenlaskija ei aseta velkakirjaa maksukyvyttömäksi (esimerkiksi konkurssin vuoksi) ja joukkovelkakirjalainasijoittaja pitää joukkovelkakirjan eräpäivään asti. Joukkovelkakirjarahasto voi kuitenkin saada tai menettää arvoa, joka ilmaistaan nettovarallisuusarvona (NAV), koska rahastonhoitaja(t) myy(vät) usein rahaston kohde-etuutena olevat joukkovelkakirjalainat ennen niiden erääntymistä.
Siten joukkovelkakirjarahastot voivat menettää arvoa. Tämä on ehkä tärkein ero, joka sijoittajien on syytä huomioida joukkovelkakirjojen ja joukkovelkakirjarahastojen välillä.
Tässä on syy: Kuvittele, että harkitsisit yksittäisen joukkovelkakirjalainan (ei sijoitusrahaston) ostamista. Jos tämän päivän joukkovelkakirjalainat maksavat korkeampaa korkoa kuin eiliset joukkovelkakirjalainat, haluaisit luonnollisesti ostaa tämän päivän korkeampaa korkoa maksavat joukkovelkakirjalainat, jotta voisit saada korkeampaa tuottoa (korkeampaa tuottoa).
Vaikka voisit harkita maksavasi eilisten matalampaa korkoa maksavien joukkovelkakirjalainojen hinnan, jos liikkeeseenlaskija olisi halukas myöntämään sinulle alennuksen (alhaisemman hinnan) joukkovelkakirjalainan ostosta. Kuten arvata saattaa, vallitsevien korkojen noustessa vanhempien joukkovelkakirjalainojen hinnat laskevat, koska sijoittajat vaativat alennuksia vanhemmista (ja matalammista) koronmaksuista.
Tästä syystä joukkovelkakirjalainojen hinnat liikkuvat vastakkaiseen suuntaan kuin korot, ja joukkovelkakirjalainarahastojen hinnat ovat herkkiä koroille. Joukkovelkakirjarahastojen hoitajat ostavat ja myyvät jatkuvasti rahaston hallussa olevia kohde-etuutena olevia joukkovelkakirjoja, joten joukkovelkakirjojen hintojen muutos muuttaa rahaston NAV:ia.
Yhteenvetona voidaan todeta, että joukkovelkakirjarahasto voi menettää arvoaan, jos joukkovelkakirjojen hoitaja myy huomattavan määrän joukkovelkakirjoja nousevassa korkoympäristössä, koska sijoittajat vaativat avoimilla markkinoilla alennusta (maksavat alhaisemman hinnan) vanhemmista joukkovelkakirjalainoista, jotka maksavat alhaisempaa korkoa.
Kumpi on paras sijoituskohde – joukkovelkakirjalainat vai joukkovelkakirjarahastot?
Yleisesti sijoittajat, jotka eivät mielellään näe tilien arvon vaihteluita, saattavat suosia joukkovelkakirjoja joukkovelkakirjarahastojen sijaan. Vaikka useimpien joukkolainarahastojen arvo ei laske merkittävästi tai usein, konservatiivinen sijoittaja ei ehkä pidä siitä, että hänen joukkolainarahastossaan on useita vuosia vakaita voittoja, joita seuraa yksi tappiollinen vuosi.
Keskivertosijoittajalla ei kuitenkaan ole aikaa, kiinnostusta tai resursseja tutkia yksittäisiä joukkolainoja sen määrittämiseksi, soveltuvatko ne hänen sijoitustavoitteisiinsa. Koska joukkovelkakirjoja on niin paljon erilaisia, päätöksen tekeminen voi tuntua ylivoimaiselta ja virheitä voidaan tehdä kiireessä.
Vaikka tarjolla on myös monenlaisia joukkovelkakirjarahastoja, sijoittaja voi ostaa hajautetun joukkovelkakirjalainojen yhdistelmän edullisella indeksirahastolla, kuten Vanguard Total Bond Market Index (VBMFX), ja olla varma keskimääräisistä pitkän aikavälin tuotoista ja tuotoista, joilla on suhteellisen alhainen volatiliteetti.
Joukkovelkakirjalainojen sijoitusporrastus: When Investing in Bonds and Bond Mutual Funds Makes Sense
”Bond Laddering” on korkosijoitusstrategia, jossa sijoittaja ostaa yksittäisiä joukkovelkakirjalainoja eri maturiteeteilla. CD-ladderingin tapaan sijoittajan ensisijaisena tavoitteena on pienentää korkoriskiä ja lisätä likviditeettiä.
Obligaatioiden ladderingin paras aika on silloin, kun korot ovat alhaiset ja alkavat nousta. Kun korot nousevat, sijoitusrahastojen hinnat yleensä laskevat. Siksi ja sijoittaja voi alkaa vähitellen ostaa joukkovelkakirjalainoja korkojen noustessa ”lukita” tuotot ja minimoida joukkovelkakirjalainarahastojen hintariskin.
Vastuulauseke: Tällä sivustolla olevat tiedot on tarkoitettu vain keskustelutarkoituksiin, eikä niitä pidä tulkita sijoitusneuvonnaksi. Nämä tiedot eivät missään tapauksessa edusta suositusta arvopapereiden ostamiseen tai myymiseen.