Miten kieli prosessoidaan aivojesi sisällä

Toimittajan huomautus: (CNN.com esittelee Mosaicin työtä, joka on digitaalinen julkaisu, joka tutkii elämän tiedettä. Sitä tuottaa Wellcome Trust, maailmanlaajuinen hyväntekeväisyyssäätiö, joka tukee biologian, lääketieteen ja lääketieteellisten humanististen tieteiden tutkimusta tavoitteenaan parantaa ihmisten ja eläinten terveyttä. Sisältö on yksinomaan Mosaicin tuottamaa, ja julkaisemme joitakin sen ajatuksia herättävimpiä teoksia).

(CNN) Jos luet lauseen (kuten tämän), joka kertoo pallon potkimisesta, aivoissa aktivoituvat neuronit, jotka liittyvät jalan ja jalkaterän motoriseen toimintaan. Vastaavasti, jos puhut valkosipulin keittämisestä, hajuun liittyvät neuronit syttyvät. Koska on lähes mahdotonta tehdä tai ajatella mitään ilman kielen käyttöä – olipa kyse sitten sisäisen äänen sisäisestä puheesta tai kirjallisten ohjeiden noudattamisesta – kieli läpäisee aivomme ja elämämme kuin mikään muu taito.

Yli vuosisadan ajan on todettu, että kykymme käyttää kieltä sijaitsee yleensä aivojen vasemmassa aivopuoliskossa, erityisesti kahdella alueella: Brocan alueelle (joka liittyy puheen tuottamiseen ja artikulaatioon) ja Wernicken alueelle (joka liittyy ymmärtämiseen). Aivohalvauksen tai muun vamman aiheuttama vaurio jommassakummassa näistä alueista voi johtaa kieli- ja puheongelmiin tai afasiaan eli kielen menettämiseen.

Viime vuosikymmenen aikana neurologit ovat kuitenkin havainneet, että asia ei ole näin yksinkertainen: kieli ei rajoitu vain kahteen aivojen alueeseen tai edes vain yhteen aivopuoliskoon, ja aivot itsessään voivat kasvaa, kun opimme uusia kieliä.

Tähdet, jotka puhuvat muita kieliä
Vieraillessaan Pekingin Tsinghuan yliopistossa torstaina, Facebookin perustaja Mark Zuckerberg käytti 30 minuuttia puhuen kiinaa — kieltä, jota hän on opiskellut useita vuosia. Hän ei ole ainoa tunnettu henkilö, joka puhuu sujuvasti muutakin kuin englantia. Tässä muutamia muita esimerkkejä:
Sandra Bullock syntyi Virginiassa mutta kasvoi Saksassa, oopperalaulajaäitinsä kotimaassa. Hän puhuu sujuvasti saksaa, kuten tästä näkyy.
Bostonissa syntynyt ja Marylandissa kasvanut Edward Norton vietti jonkin aikaa Japanissa valmistuttuaan Yalesta. Hän työskenteli isoisänsä, kiinteistökehittäjä James Rousen perustamassa säätiössä. Hän sanoo, että hänen japanin kielen taitonsa on ruosteessa, mutta hän osaa silti puhua sitä.
”Gossip Girl”-tähti Leighton Meester osaa ranskaa ja puhui haastattelussa muutaman fraasin.
Oscar-voittaja Natalie Portman on syntynyt Israelissa, ja hän on Yhdysvaltain ja kotimaansa kaksoiskansalainen. Hän osaa useita kieliä, muun muassa hepreaa, saksaa ja ranskaa.
”The Ballad of Jack and Rose” -näyttelijä Camilla Belle kasvoi brasilialaisen äitinsä ansiosta kaksikielisessä taloudessa ja puhuu sujuvasti portugalia.
Ben Affleck oppi espanjaa asuessaan Meksikossa ja hyödyntää kieltä edelleen, kuten hän teki haastatellessaan ”Argosta”.
Bradley Cooper puhuu sujuvasti ranskaa, jonka hän oppi opiskellessaan Georgetownissa ja viettäessään sen jälkeen puoli vuotta Ranskassa. Internet rakastaa sitä, kun hän tekee haastatteluja tällä kielellä.
NBA-tähti Kobe Bryant kasvoi Italiassa, jossa hänen isänsä oli pelaaja. Hän osaa kieltä edelleen.
Renee Zellwegerin isä on kotoisin Sveitsistä, ja hän osaa puhua saksaa.
Leonardo DiCaprio kasvoi Los Angelesissa, mutta hänen äitinsä on saksalainen. Hänellä on sukua myös Saksassa ja osaa vähän saksaa.
Joseph Gordon-Levitt rakastaa ranskalaista kulttuuria ja osaa kommunikoida sillä kielellä.
Vaikka laulaja Rita Ora on kasvanut Lontoossa, hän on syntynyt Kosovossa ja on albanialaista syntyperää.
Jack Black on opettanut itselleen sekä ranskaa että espanjaa. Yksi asia, joka auttaa: elokuvien katsominen alkuperäiskielellä.

1 of 14

Piilota kuvateksti

Neurologit, joiden tavoitteena oli tehdä kolmiulotteinen atlas sanoista aivoissa, skannasivat ihmisten aivoja, kun he kuuntelivat useita tunteja radiota. Eri sanat käynnistivät aivojen eri osia, ja tulokset osoittavat laajan yksimielisyyden siitä, mitkä aivoalueet liittyvät mihinkin sanan merkitykseen – vaikka tutkimusta varten skannattiin vain kourallinen ihmisiä. Tutkimukseen osallistuneet olivat kaikki englantia äidinkielenään puhuvia, jotka kuuntelivat englantia. Seuraavaksi tutkitaan, missä merkitys sijaitsee muilla kielillä kuuntelevilla ihmisillä – aiemmat tutkimukset viittaavat siihen, että eri kielillä samaa tarkoittavat sanat keskittyvät samalle alueelle – ja kaksikielisillä ihmisillä.

Kaksikielisillä ihmisillä näyttää olevan eri hermoradat molemmille kielilleen, ja molemmat ovat aktiivisia, kun jompaakumpaa kieltä käytetään. Tämän seurauksena kaksikieliset tukahduttavat jatkuvasti toisen kielensä — alitajuisesti — keskittyäkseen ja käsitelläkseen merkityksellistä kieltä.

Ensimmäiset todisteet tästä saatiin vuonna 1999 tehdyssä kokeessa, jossa englannin-venäjänkielisiä kaksikielisiä pyydettiin manipuloimaan pöydällä olevia esineitä. Venäjänkielellä heitä kehotettiin ”laittamaan leima ristin alle”. Mutta venäjän kielen sana leimalle on ”marka”, joka kuulostaa samankaltaiselta kuin ”markkeri”, ja silmäseuranta osoitti, että kaksikieliset katsoivat edestakaisin pöydällä olevan markkerikynän ja leiman välillä ennen kuin valitsivat leiman.

Ja näyttää siltä, että kielen erilaiset neuraaliset kuviot painautuvat aivoihimme ikuisiksi ajoiksi ajoiksi, vaikka emme puhuisikaan sitä sen jälkeen, kun olemme oppineet sen. Kiinasta adoptoitujen kanadalaislasten skannauksissa havaittiin vielä vuosia myöhemmin kiinalaisten vokaalien neuraalinen tunnistaminen, vaikka he eivät puhuneet sanaakaan kiinaa.

Emme siis ”menetä” kieltä puhumatta jättämisen tai afasian vuoksi, mutta se voi silti olla mielessämme, mikä herättää toiveita siitä, että tekniikan avulla voitaisiin purkaa aivojen intiimejä sanojen, ajatusten ja ideoiden pesäkkeitä myös ihmisillä, jotka eivät fyysisesti pysty puhumaan. Neurologit ovat jo saavuttaneet jonkin verran menestystä: eräällä laitteella voi kuunnella sisäistä ääntään lukiessaan päässään, toisella laitteella voi ohjata kursoria mielessään, ja toisella laitteella voi jopa kauko-ohjata toisen henkilön liikkeitä aivojen välisen yhteyden avulla internetin välityksellä, jolloin kieltä ei tarvita lainkaan.

Joidenkin ihmisten, kuten lukkiutumisoireyhtymää tai motoneuronisairautta sairastavien, kannalta puheongelmien ohittaminen ja mielen kielen suora käyttö ja hakeminen olisi todella mullistavaa.

Tämä artikkeli ilmestyi ensimmäisen kerran Mosaicissa, ja se on peräisin pidemmästä kirjoituksesta: Miksi kaksikielisyys auttaa pitämään aivot kunnossa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.