Fátiman pyhäkkö rakennettiin aikojen kuluessa Cova da Irian alueelle tai sen lähelle, jossa kolme lasta todisti Ruusukarjalan naisen (seurakuntalaiset ja pyhiinvaeltajat tunsivat hänet myöhemmin nimellä Fátiman neitsyt) Marian ilmestyksiä. Pyhäkkö käsittää erilaisia rakennuksia, pyhäkköjä ja muistomerkkejä tapahtuman uskonnollisista, poliittisista ja yhteiskunnallisista seurauksista, jotka ovat hajallaan avoimien panoraamojen ja näkymien muodostamassa kokonaisuudessa, jota hallitsevat Rukousnaisten basilika ja Pyhän kolminaisuuden basilika. Kompleksin keskipisteenä on pieni ilmestysten kappeli ja sen suojapaikka, jossa legendan mukaan monet ilmestysten tapahtumista tapahtuivat ja jossa ensimmäiset pyhiinvaeltajat kunnioittivat Marian ilmestyksiä.
Ruusukarjalan neitsyt Marian basilikaEdit
Basilika koostuu korkeasta keskitetystä kellotornista ja keskilaivasta, jonka korkeus on noin 65 metriä (213 jalkaa) ja jota koristaa 7 000 kilon painoinen pronssikruunu, joka on samantyylinen kuin Clérigosin kirkko ja jonka yläpuolella on valaistu risti. Kirkon suunnitteli hollantilainen Gerardus Samuel van Krieken, joka oli syntynyt Rotterdamissa ja saanut koulutuksen Genevessä. Hän tuli Portugaliin vuonna 1889 opettamaan Escolas Técnicas Industriaisiin (teollisuusteknillisiin kouluihin), josta hänet nimitettiin Escola Industrial Infante D. Henrique -teollisuuskouluun koristetaiteen professoriksi, mutta myöhemmin hän meni naimisiin ja asettui asumaan Porton kaupunkiin. Vaikka hän oli basilikan suunnittelun alullepanija ja seurasi sen alkuperäistä rakentamista, hän ei koskaan nähnyt sen vihkimistä kuolemansa vuoksi.
Karuselli koostuu 62 kellosta, jotka Bragasta kotoisin oleva José Gonçalves Coutinho loi ja karkaisi Fátimassa. Suurin kello painaa noin 3 000 kilogrammaa (6 600 lb) ja taputtaja noin 90 kilogrammaa (200 lb). Kellon on valmistanut Bento Rodrigues, joka on myös Bragasta. Pääjulkisivun enkelit ovat Albano Françan käsialaa. Tornin kapeikossa oleva Marian tahrattoman sydämen patsas on 4,73 metriä korkea ja painaa 14 tonnia.
Basilikan sisäänkäynnillä, pääportikon yläpuolella, on mosaiikki, joka esittää Mariaa kruunaavaa Pyhää Kolminaisuutta. Sen toteuttivat Vatikaanin virkamiehet ja sen siunasi kardinaali Eugénio Paccelli, tuleva paavi Pius XII, niin sanottu Fátiman paavi. Basilikan pääsisäänkäynnin yläpuolella olevassa kapeikossa on suuri Fátiman neitsyt Marian patsas, jonka on veistänyt amerikkalainen pappi Thomas McGlynn. Isä McGlynn vietti paljon aikaa sisar Lúcian kanssa, joka kuvaili hänelle yksityiskohtaisesti, miltä Maria näytti ilmestyessään lapsille. Patsas ei ole se, mitä isä McGlynnillä oli mielessään, kun hän lähestyi sisar Lúciaa, vaan sitä voidaan pikemminkin luonnehtia visionäärin ja kuvanveistäjän väliseksi yhteistyöksi, jonka tuloksena syntyi kenties tarkin esitys Fátiman Neitsyt Mariasta. Patsas lahjoitettiin Yhdysvaltain katolisen kansan lahjana Fátiman pyhäkköön vuonna 1958.
Monet Fátiman Marian ilmestysten tapahtumat on kuvattu basilikan lasimaalauksissa, ja kirkon sisällä olevat viisitoista alttaria on omistettu ruusukkorukouksen viidelletoista salaisuudelle. Basilikan neljässä kulmassa on patsaat neljästä suuresta ruusukkorukouksen apostolista ja heidän omistautumisestaan Marian tahrattomalle sydämelle: Pyhä Antonius Maria Claret, Pyhä Dominikaanus, Pyhä Johannes Eudes ja Pyhä Stefanus, Unkarin kuningas.
Kuoroon on asennettu viisiosaiset urut (grande-urut, positiiviurut, resitatiiviurut, soolo-urut ja kaiku-urut), joita ohjataan viidestä näppäimistöstä ja polkimista koostuvalla konsolilla. Siinä on 152 rekisteriä ja noin 12 000 lyijy-, tina- ja puuputkea, joista suurin on 11 metriä (36 jalkaa) korkea ja pienin 9 millimetriä (0,35 tuumaa). Alun perin urut oli jaettu viiteen osaan ja hajautettu basilikan sisällä, mutta ne muodostettiin uudelleen vuonna 1962 ja asennettiin nykyiselle paikalleen.
Pyhän Lausperenen kappeliEdit
Pyhän Lausperenen kappeli (portugaliksi Capela do Sagrado Lausperene) sijaitsee basilikan vasemmanpuoleisen pylväskäytävän päässä. Sen sisäänkäynnin lasimaalaukset esittävät mannaa erämaassa ja viimeistä ehtoollista.
Ilmiöiden kappeliEdit
Ilmmiöiden kappeli (portugaliksi: Capelinha das Aparições) on aivan pyhäkön keskellä: se sijaitsee tarkalleen Marian ilmestysten paikalla, jonka merkitsee marmoripilari ja suljettu kotelo, jossa on Neitsyt Marian kuva.
Muut paikat ja muistomerkitEdit
Paavi Johannes Paavali II vihki 13. toukokuuta 1982 käyttöön Paavali VI:n pastoraalikeskuksen Fátiman sanoman tutkimus- ja pohdintakeskukseksi. Siihen mahtuu yli kaksituhatta ihmistä, ja siinä on majoitustilat neljälle sadalle pyhiinvaeltajalle.
Pyhäkön aarrekammiossa säilytetään irlantilaista monstranssia, jota pidetään yhtenä Irlannin merkittävimmistä uskonnollisen taiteen teoksista. Monstraanssi lahjoitettiin basilikalle vuonna 1949.
Fátiman pyhäkön sisäänkäynnin lähellä, pappilan eteläpuolella, on Berliinin muurin pätkä, jonka tarkoituksena on korostaa uskomusta siitä, että ruusukkorukoukset vaikuttivat Venäjän vihkimiseen liittyvään Berliinin muurin murtumiseen, joka perustui Fátiman Neitsyt Marian viesteihin.
Muihin rakennuksiin kuuluvat Hostel/Retreat House of Our Lady of Sorrows (portugaliksi: Albergue e Casa de Retiros de Nossa Senhora das Dores), pappila, Hostel/Retreat House of Our Lady of Mount Carmel (portugaliksi: Casa de Retiros de Nossa Senhora do Carmo), isien Formigãon ja Fischerin muistomerkit, korkearisti (taiteilija Robert Schad) ja yksittäiset muistomerkit paavi Paavali VI:lle, paavi Pius XII:lle, paavi Johannes Paavali II:lle ja Dom José Alves Correia da Silvalle (joilla oli tärkeä rooli paikan historiassa) sekä Paavali VI:n pastoraalikeskus (portugaliksi Centro Pastoral de Paulo VI).